Johdanto
Perustuen yli 20 vuoden kokemukseensa "Food Analysis", "Teollisen käymisanalyysin" ja muiden kurssien opettamisesta, ja viimeisen 10 vuoden aikana hän on opettanut " Biotekniikka" biotekniikan opiskelijoille. "Analyysi"-kurssin omatoiminen luentosisältö on koottu viitaten muihin kolmen viime vuoden aikana julkaistuihin ammatillisiin analyysioppikirjoihin.
Kirja koostuu 18 luvusta, sisältäen johdannon, perustiedot biotekniikan analyysistä, fysikaalisesta analyysistä, kemiallisesta analyysistä, ultraviolettisäteilyn absorptiospektroskopiasta, fluoresenssispektrofotometriasta, ohutkerroskromatografiasta, kaasukromatografiasta , korkean suorituskyvyn nestekromatografiasta, elektroforeesista ja korkeasta -suorituskykyinen kapillaarielektroforeesi, ydinmagneettinen resonanssispektroskopia, biologinen massaspektrometria, biomääritys, entsymaattinen analyysi, immunomääritys, biosensori, muut uudet analyysi- ja detektioteknologiat sekä uusi näytteenkäsittelytekniikka.
Tämä kirja on koottu biotekniikan alalla yleisesti käytettyjen analyysi- ja havaitsemismenetelmien periaatteiden pohjalta. Kirja koostuu 18 luvusta, sisältäen johdannon, biotekniikan analyysin perustiedot, fysikaalisen analyysin, kemiallisen analyysin, ultravioletti- ja näkyvän absorptiospektroskopian, fluoresenssispektrofotometrian, ohutkerroskromatografian, kaasukromatografian, korkean erotuskyvyn nestekromatografian, elektroforeesin ja korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesin , ydinmagneettinen resonanssispektroskopia, biologinen massaspektrometria, biomääritys, entsymaattinen analyysi, immunomääritys, biosensori, muut uudet analyyttiset tekniikat ja uudet näytteenvalmistustekniikat. Tätä kirjaa voidaan käyttää opetus- tai hakuteoksena biotekniikan, biokemian, biotekniikan, elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden sekä muiden korkeakoulujen ja yliopistojen analyysi- ja havaitsemistekniikan kursseihin liittyvien pääaineiden opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille; Sitä voidaan käyttää myös teknisen valvonnan, laaduntarkastuksen, terveydenhuollon ja epidemioiden ehkäisyn hakuteoksena. Hakukirja elintarvike- ja lääkelaadun hallintaosastojen laadunvalvontateknikoille, kemian ja kemian tekniikan, biolääketieteen, mikrobiologisen tekniikan, biokemiallisten tuotteiden valmistuksen sekä ympäristönsuojelun ja -valvonnan yksiköiden insinööreille ja teknikoille sekä niihin liittyvien tieteellisten asioiden tekniselle henkilöstölle tutkimuslaitokset.
Sisältö
Luku 1 Johdanto 1
Biotekniikan merkitys ja sen tutkimusala 1
Biotekniikka ja sen ainepohja 1
Biotekniikan tärkeimmät tutkimusalat ja niiden väliset suhteet 2
2 Biotekniikan palvelualat 5
1?2?1Maatalous, vesiviljely ja elintarviketeollisuus 5
1?2?2Ihmisterveysalan liiketoiminta6
1?2?3Resurssit ja energia8
1?2?4Ympäristönsuojelu 9< /p>
1?3 Biotekniikan analyysin tehtävät, toiminnot, sisältö ja ominaisuudet 9
1?3?1 Biotekniikan analyysin tehtävät ja toiminnot 9
1? 3?2 Biotekniikan analyysin sisältö ja ominaisuudet 11
1?4 Kirjankirjoitusideoita ja käyttöehdotuksia 13
1?4?1 Ideoiden kirjoittaminen 13
< p>Käyttösuositukset 13Luku 2 Biotekniikan analyysin perustiedot 14
2?1 Yleiskatsaus 14
2?1?1 Asema biotekniikan analyysissä 14
2?1?2 Näytteen esikäsittelyn tarkoitus 14
2?1?3 Näytteen esikäsittelyn arviointikriteerit 15
2?2 Analyyttisten näytteiden kerääminen, valmistelu ja varastointi16
2?2?1Näytekokoelma16
2?2?2Näytteen valmistelu19
2?2?3 Näytteen säilytys 19
2?3 Biologisten näytteiden esikäsittelyn yleinen menetelmä 21
2?3?1 liukenemismenetelmä 21
2?3?2Tislaus 22
2?3?3 Kuivapoltto 22
2?3?4 Märkäsulatus 22
2? 3? 5 Happipullon polttomenetelmä 22
2? 3? 6 Ultraäänimenetelmä 23
2? 4 Erikoismenetelmä biologisten näytteiden esikäsittelyyn 24
2? 4?1 Biologisesti aktiivisten aineiden erottelu ja puhdistus 24
2?4?2 Solujen hajottaminen ja kiinteän ja nesteen erotus 27
2?4?3 Inkluusiokappaleiden erottaminen 29
2-4-2 p>
2?4?4 neste-neste-uutto 31
2?4?5 ylikriittinen uutto 33
2?4?6 sadetta 33
2?4?7 kalvoerotus 34
2-4-8-kromatografinen erotustekniikka 34
2?5 virhe ja analyysimenetelmän valinta 48
2 ?5?1 Virhe 48
2?5?2 Analyysimenetelmän valinta 49
Luku 3 Fysikaalinen analyysi 52
3?1 Yleiskatsaus 52< /p>
3?2 Yleinen fysikaalinen analyysimenetelmä 52
3?2?1 Tiheys ja suhteellinen tiheysmenetelmä 52
3?2?2 Taittumismenetelmä 56
3?2?3 Polarisaatio 60
Luku 4 Kemialliset analyysimenetelmät 67
4?1 Yleiskatsaus 67
4?2 Käyttöesimerkkejä happo-emäs-titrauksesta 67
4?2 ?1 Kokonaishapon, haihtuvan hapon ja haihtumattoman hapon määritys liuoksessa Esterien kokonaismäärän määritys 4-2?4-formaldehydititrausmenetelmällä aminohappojen kokonaispitoisuuden määrittämiseksi 69
4?2?5 jäännös Kjeldahl (Kjeldahl) typen määritysmenetelmä 69
p>4>2>6 Salisyylihapon määritys 71
4?3-pelkistystitraussovellusesimerkki 72
4?3?1 pelkistävän sokerin määritys ——Suora titraus 72
4?3?2 kaliumpermanganaatin titrausmenetelmä kalsiumin 74 määrittämiseen
4?3?3 kokonaisaldehydien määritys liuoksessa 75
4?3?4 Tanniinien määritys humalasta 76
4?3?5 C-vitamiinin kvantitatiivinen määritys——2,6? Dikloori-indofenolititraus 77
< p>4?4 Koordinaatiotitrausmenetelmän sovellusesimerkki 804?4?1 Panimoveden kovuuden määritys 80
4?4?2 Kalsiumpitoisuuden määritys panimovedestä 81
Sovellusesimerkki 4?5 gravimetrisestä menetelmästä 82
4?5?1 Kokonaistuhkan määritys 82
4?5?2 Fosfori biokemiallisissa raaka-aineissa 84:n määritys
4?5?3 tärkkelysraaka-aineen kosteusmääritys-suorakuivausmenetelmä 85
4–5–4 raakarasvapitoisuuden määritys – Soxhlet-uuttomenetelmä 85
Luku 5 Näkyvän ultraviolettisäteilyn absorptiospektroskopiaanalyysi 87
5?1 Yleiskatsaus 87
5?2 Menetelmän periaate 87
5?2?1 Orgaanisten yhdisteiden ultravioletti- ja näkyvä absorptiospektrit 87
5?2?2 Ultravioletti? Epäorgaanisten yhdisteiden näkyvät absorptiospektrit 89
5?2?3 Lambertilainen? Beerin imeytymislaki 89
5?3 Laitteen rakenne ja periaate 90
5?3?1 Säteilyvalonlähde 90
5?3?2 Spektroskooppi 90< /p>
5?3?3 absorptiopooli 91
5?3?4 ilmaisin 91
5?3?5 tallennin ja signaalin näyttöjärjestelmä 91
p>5?4 Kokeellinen tekniikka 91
5–4–1 näytteen valmistus 91
5?4?2 määritysehtojen valinta 91
5-4-3 reaktio-olosuhteiden valinta 92
5?4?4 vertailuratkaisun valinta 92
5?4?5 rinnakkaiseloisten ionien häiriönpoistomenetelmä 93
p>5-4?6 Näennäisen molaarisen absorptiokertoimen tarkka laskelma 93
5?5 UV? Näkyvän absorptiospektrin sovellusalue 93
5?5?1 Laadullinen analyysi 93
5?5?2 puhtaustunnistus 93
5?5?3 kvantitatiivinen määritys 94
5?6 UV? Näkyvä absorptiospektroskopia biotekniikan analyysissä Sovellus 95
5?6?1 Coomassie briljanttisininen menetelmä proteiinipitoisuuden määrittämiseksi 95
5?6?2RNA:n kvantitatiivinen määritys 96
5?6?3 Seerumin kolesterolin 98 kvantitatiivinen määritys
Luku 6 Fluoresenssispektrofotometria 99
6?1 Yleiskatsaus 99
6?2 Menetelmän periaate 99
6?2?1 viritys- ja emissiospektrit 101
6?2?2 fluoresenssin kvanttisaanto ja molekyylirakenne 103
6-3-fluoresenssianalyysi 105
p>6?3?1 Perusperiaatteet ja tärkeimmät välineet 105
6?3?2 Fluoresenssispektrofotometrin luokitus 106
6?3?3 vaikuttaa fluoresenssiin Analyysitekijät 107
6-3-4-fluoresenssianalyysimenetelmä 110
6?3?5F?4500 (HITACHI) fluoresenssispektrofotometrin esittely 110
6?4-fluoresenssispektrofotometrian soveltaminen biotekniikan analyysissä 114
6?4?1 E-vitamiinin fluoresenssispektrofotometria 115
6?4?2 seerumin fluoresenssispektrofotometrinen määritys klorokiini 116:sta
6?4?3 Ampisilliinin fluoresenssispektrofotometrinen määritys virtsasta 117
Luku 7 Ohutkerroskromatografia 118
7?1 Yleiskatsaus 118
7?2 Ohutkerroskromatografian perusperiaatteet 119
7?3 Ohutkerroskromatografian toimintatekniikka 121
7?3?1 Kantolevy ja adsorbenttivalikoima 121
7?3?2 Ohutkerroslevyn valmistus 123
7–3–3 pistenäyte 124
< p>7?3?4 Laajenna 1267?3?5 Paikannus ja värintoisto 127
7?3?6 Laadullinen 127
7?4 Ohutkerroskvantitatiivinen analyysi 128
7?4?1 Visuaalinen vertailumenetelmä 128
7?4?2 Eluointimenetelmä 128
7?4?3 Ohutkerrosskannausmenetelmä 129
7?5 Ohutkerroskromatografian eteneminen 136
7?5?1 Tehokas ohutkerroskromatografia 136
7?5? 2Käänteisfaasiohutkerroskromatografia 136
7?5?3 Ylipaineohutkerroskromatografia 137
7-5-4 Pyörivä ohutkerroskromatografia 139
< p>7-5-5 Ohutkerroskromatografia? Vetyliekki-ionisaatioilmaisujärjestelmä (TLC-FID-järjestelmä) 1407-5?6 Ultra-ohutkerroskromatografia 141
7 ?5?7 Ohutkerroskromatografia? Fotoakustinen spektroskopiatekniikka 142
7?6-ohutkerroskromatografia biologiassa Sovellus teknisessä analyysissä 144
7?6?1 TLC-skannausmenetelmä uuden säilöntäaineen FB?3 määrittämiseksi 144
7?6?2 TLC-skannausmenetelmä yhdisteen Danshen määrittämiseksi Salvia miltiorrhizan ja Panax notoginseng 145:n tehokkaat komponentit
Luku 8 Kaasukromatografia 146
8?1 Yleiskatsaus 146
8?1?1 Kaasukromatografiaerotusperiaate ja -prosessi 146
8?1?2 Kaasukromatografian ominaisuudet 149
8?2 Perusteoria 149
8?2?1 Peruskäsite 149
8?2?2 levyteoria 150
8?2?3 korkoteoria 151
8?3 kolonni ja stationaarifaasi 152
8?3?1 sarake 152
8?3?2 kiinteä vaihe 153
8?4 ilmaisin 156
8?4 ?1 Ilmaisimen 156 tärkeimmät suorituskykyindikaattorit
8?4?2 Lämmönjohtavuuden ilmaisin 157
8?4?3 Vedyn liekki-ionisaatioilmaisin 158
< p>8?4?4 elektronin sieppausdetektori 1598?4?5 typpi- ja fosforidetektori 160
8?5 kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysimenetelmä 160
< p>8?5?1 Kvalitatiivinen analyysimenetelmä 1618?5?2 Kvantitatiivinen analyysimenetelmä 161
8-6 kaasukromatografiaolosuhteiden valinta 163
Valinta 8-6?1 sarakkeesta 163
Valinta 8–6–2 kolonnin lämpötilaksi 164
8-6-3 kantokaasun valinta ja sen virtausnopeus 164
8–6–4 kantoaallon ja kiinnityssisällön valinta 164
8–6–5 muun ehdon valinta 165
8-7 kaasukromatografia biotekniikan analyysissä 165
Oksaalihapon määritys 8–7–1 vihanneksista 165
8-7-2 Kaasukromatografia auksiinin 166:n suoraa määritystä varten
Luku 9 Korkean suorituskyvyn nestekromatografia 168
9?1 Yleiskatsaus 168
9?1?1 Periaatteet ja luokittelu 168
9?1?2 Korkean suorituskyvyn nestekromatografian käyttöalue ja rajoitukset 169
9?2 Korkean erotuskyvyn nestekromatografian perusteoria 171
9-2-1-kromatografinen prosessi 171
< p>9?2?2 Peruskäsitteet 1729?2?3 Laadulliset parametrit 172
9?2?4 Kolonnin tehokkuusparametrit 173
9? 2?5 vaiheen tasapainoparametri 174
9?2?6 erotusparametri 175
9-2-7 korkean erotuskyvyn nestekromatografian nopeusteoria 176
9? 3 Korkean suorituskyvyn nestekromatografi 177
9?3?1 Korkean suorituskyvyn nestekromatografin perusperiaatteet 178< /p>
9?3?2 korkean erotuskyvyn nestekromatografiaanalyysin yleiset vaiheet 183
9?4 korkean erotuskyvyn nestekromatografian käyttö biotekniikan analyysissä 185
9-4-1-aminohappoanalyysi 185
9a4p2-peptidin ja proteiinin erotusanalyysi 186
9a4p3-nukleiinihappo- ja DNA-analyysi 188
< p>Luku 10 Elektroforeesi ja korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesi 19110?1 Yleiskatsaus 191
10?1?1 Elektroforeesi 192
10?1 ?2Suorituskykyinen kapillaarielektroforeesi 194
10?2-elektroforeesin ja korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesin perusteoria 196
10-2?1-elektroforeesin perusperiaate 196
< p>10?2?2 kapillaarielektroforeesin perusteoria 19810?2?3 peruskäsite 200
10?2?4 teoreettinen tehokkuus ja sen ilmaisumenetelmä 203
p>10?3 Elektroforeesilaitteet ja tehokkaat kapillaarielektroforeesilaitteet 205
10?3?1 Elektroforeesilaite 205
10?3?2 Tehokas kapillaarielektroforeesilaite 208
p>10? 4 elektroforeesi, korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesi analyysimenetelmä analyysi kunnon valintastrategia 211
10? 4? 1 elektroforeesianalyysimenetelmä 211
10? 4? 2 korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesianalyysimenetelmä 214
10?5 sovellusesimerkki 217
10-5-1-nukleiinihappojen erotus ja analyysi 218
10?5?2 sokerin erotus ja havaitseminen 222
Luku 11 Ydinmagneettiresonanssispektroskopia 224
11?1 Yleiskatsaus 224
11?1?1 Ydinmagneettiresonanssispektroskopian kehityshistoria ja tutkimuksen tila 224
11-1?2-NMR-spektroskopian soveltaminen biotekniikan alalla 224
11?2 NMR-spektroskopian perusteoria ja käsite 225
< p>11A2A1 Perusteoria 22511A2A2 Useita yleisesti käytettyjä parametreja NMR-menetelmässä 229
11p3 NMR-spektrometri 230
11?3?1 RF-lähetinjärjestelmä 230
11?3?2 anturi 231
11?3?3 magneettikenttäjärjestelmä 231
11 ?3?4 Vastaanoton tunnistusjärjestelmä 232
11?3?5 Signaalinkäsittely- ja ohjausjärjestelmä 232
11?4 Ydinmagneettiresonanssispektroskopian kokeellinen perustekniikka 233
< p>11A4A1 näytteen valmistus 23311A4A2 standardi vertailunäyte 233
11?4?3 karttaanalyysi 234
11 ?4?4NMR yleisesti käytetty pulssitekniikka ja sen toiminta 234
11?4?5 yksiulotteinen, kaksiulotteinen Kolmiulotteinen ydinmagneettinen resonanssikoe 238
11?5 sovellusesimerkki 242
11-5-NMR-menetelmä proteiinien ja nukleiinihappojen kolmiulotteisen rakenteen määrittämiseksi 242
Solun biofilmin rakenteen ja solunsisäisen pH:n 246 11-5-NMR-määritys
Uusien biologisten lääkkeiden 11-5-3NMR-määritys248
11-5-4NMR-sovellus metabolomiikassa 251
Luku 12 Biologinen massaspektrometria 255
12?1 Yleiskatsaus 255
12?2 Massaspektrometrian periaatteet 256
12?2? 1 Massaspektrometrian perusperiaatteet 256
12?2?2 Massaspektrometrian termejä ja termejä 257
12?3 Massaspektrometri 258
12?3?1 Massaspektrometria Laitteen perusrakenne 258
12-3?2-massaspektrometrin 262 tärkeimmät suorituskykyindikaattorit
12?3?3 massaspektri ja sen tulkinta 263
12 ?4 Biologinen massaspektrometria 264
12?4?1 Biologinen massaspektrometria 264
12?4?2 Laserdesorptioionisaatio- ja sähkösumutusionisaatiomassaspektrometriakoe 266< /p>
12?5 Biomassaspektrometrian sovellusesimerkki 269
12?5?1 Peptidi- ja proteiinianalyysi 269
12?5?2 Glykoproteiini- ja oligosakkaridianalyysi 272
12?5?3 Nukleotidianalyysi 274
Luku 13 Biomääritys 277
13?1 Yleiskatsaus 277
< p>13?2 Biologiset tuotteet biologinen testimenetelmä 27813?2?1 bakteriologinen tutkimus 278
13?2?2 puhtaan bakteerin testi 279
< p>13?2?3 Mikrobirajojen muutostesti 28013?2?4 Mycoplasma-testi 280
13?2?5 Eläinkoe 280
13 ?2?6 pyrogeenitesti 282
13?2?7 endotoksiinitesti 283
13-2-8 tiitteritesti 285
13?2 ?9 Tilastollinen biomääritysmenetelmä 287
13?3 Biologisen määritysmenetelmän sovellusesimerkki 289
13?3?1 Antibioottimikrobiologinen määritysmenetelmä 289
13? 3?2 Insuliinin biomääritysmenetelmä 292
13?4 Molekyylibiologian analyysimenetelmä 292
13?4?1 Geenikoetintekniikka 292
13? 4p2-polymeraasiketjureaktio 295
13?4?3-monipaikkaentsyymielektroforeesi 301
13p4p4-restriktioentsyymianalyysi 302
13 ?4?5 Satunnaisesti monistettu polymorfinen DNA-analyysi 304
13-4?6-pulssimainen sähkökenttägeelielektroforeesi Uintianalyysi 306
13?4?7 Biosiruanalyysi- ja ilmaisutekniikka 308
Luku 14 Entsymaattinen analyysi 315
14?1 Yleiskatsaus 315
14?2 Entsymaattisen analyysin periaatteet 315
14?2?1 Entsyymin ominaisuudet ja luokitusnumero 315
14?2?2 Entsymaattisen analyysin periaatteet 317
14?3 Entsymaattinen analyysi ja sovellusesimerkit 323
14?3?1 Entsyymiaktiivisuuden määritysmenetelmä 323
14?3?2 Entsyymiaktiivisuuden määritys 326:n sovellusesimerkkejä
14-3-3-substraattien ja substraattianalogien määritys 328
14-3-4-aktivaattorien ja -estäjien analyysi ja määritys 332
p>Immobilisoidun 14p3p5-entsyymin käyttö analyyttisessä virtausjärjestelmässä 333
14?3?6 Orgaanisten yhdisteiden analyysi 333
14?3?7 Epäorgaanisten yhdisteiden analyysi 334
14?4-entsymaattisen analyysin kehityssuunta biotekniikassa 334
14?4?1 yksisoluanalyysi 334
14a4p2-entsyymin analyysi markkerina 334
14?4?3 jäljittelevä entsyymianalyysi 334
Luku 15 Immunomääritys 336
15? 1 Yleiskatsaus 336
15?2 Immunoanalyysin perustiedot 336
15?2?1 Perusperiaatteet 336
15a2p2-vasta-ainevalmiste 337< /p>
15?2?3-vasta-aineiden laadun tunnistaminen ja immunomääritysmenetelmän 340 arviointi
15?3 Radioimmunomääritys 342
15?3?1-leima Antigeenin 342 valmistus
15?3?2 vapaan leiman ja sitovan leiman 344 erotusmenetelmä
Piirros 15?3?3 vakiokäyrästä 345
15-3-4 näytteenmäärityksen perusvaihetta 346
15p4-entsyymikytkentäinen immunosorbenttimääritys 346
15?4?1 periaate 347
15 ?4?2 Useita yleisesti käytettyjä ELISA-määritystyyppejä 348
15a4p3-entsyymikonjugaatti 349
15–4–4 koeolosuhteet 352
15?5 Fluoresenssi-immunomääritys 353
15?5?1 Fluoresenssipolarisaatio-immunomääritys 354
15?5?2 Fluoresenssi-immunomääritys 355
15?5?3 sammutusfluoresenssi-immunomääritys 356
15?6 Immunoanalyysin 356 uutta teknologiaa ja suuntauksia
15?6?1 Biotiini? Avidin System 356
15a6p2-kemiluminesenssientsyymi-immunomääritys 356
15?6?3-entsyymikaskadiamplifikaatio 356
< p>15A6A4-liposomien monistustekniikka 35715A6A5-immunomääritysreagenssiliuska 357
15?6?6 Immuunilateksin tunnistusreagenssi 357
>15A6A7 geenitekniikan vasta-aine 357
15?6?8 automaattinen ja käytännöllinen immunomääritys 358
15?6?9-immunomääritys ja muut Teknologian yhdistelmä 359
15-6-10 Faasierotus-immunomääritys, joka perustuu lämpötilaherkkään hydrogeeliin 359
15?7 Immunomäärityksen sovellusesimerkki 359
Esimerkki 15?7?1 RIA-menetelmän soveltamisesta in vivo -lääkeanalyysissä 359
15?7?2 ELISA-menetelmän sovellusesimerkki 360
15?7?3FIA-menetelmän sovellusesimerkki 361
15?7?3FIA-menetelmän sovellusesimerkki 361
p>Luku 16 Biosensor 363
16?1 Yleiskatsaus 363
16?1?1 Biosensorin 363 määritelmä
16?1 ?2 Biosensorien kehityshistoria 363
16?1?3 Biosensorien ominaisuudet 364
16?1?4 Biosensorien peruskoostumus ja toimintaperiaate 365
16?1?5 biosensorin 367 luokitus
16?1?6 biosensorin368 käyttö
16?2 entsyymianturi 370
16?2?1 Entsyymianturin 370 rakenne
16?2?2 Entsyymianturin luokitus 370
16?2?3 Useita uusia entsyymiantureita 371
16?2?4 entsyymianturisovellus 372
16?3 biologinen kudosanturi 373
16?3?1 eläinkudosanturi 374
16?3?2 Kasvikudosanturi 374
16?4 Solu- ja organellianturi 374
16?4?1 Mitokondrio-anturi 375
16?4? 2 Maksan mikrosomianturi 375
16? 4? 3 Kloroplastianturi 375
16? 5 Mikrobianturi 375
16? 5? 1 Mikrobianturin tyyppi 375
16?5?2 Mikrobiherkän kalvon valmistustekniikka 376
16?5?3 sähkökemiallinen mikrobisensori 376
16?5?4 Paine Sähköinen suurtaajuusimpedanssityyppinen mikrobianturi 377
16?5?5 Polttokennotyyppinen mikrobisensori 377
16?5?6 Muut mikrobisensorit 378
16?5?7 Mikrobisensorin 378 sovellus
16?6 immunosensori 380
16?6?1 Immunosensorin tyyppi 380
16? 6?2 Sähkökemiallinen immunosensori 380
16?6?3 Optinen immunosensori 381
16?6?4 pietsosähköinen kristalli-immunosensori 382
16?6? 5Pintaplasmoniresonanssityyppinen immunosensori 383
16?6?6 Field Effect Transistor Biosensor 384
16?6?7 valon osoitteellinen potentiaalisensori 384
< p>16p6p8-reseptori-immunosensori 38416p6p9-immunosiru 385
16-6-10-immunosensorin 385 ongelmat ja kehitysnäkymät
p>16A7 nukleiinihappobiosensori (geenisensori) 385
16?7?1-nukleiinihappobiosensorin tuotanto ja luokitus 385
16?7?2 DNA-biosensori ja DNA-hybridianturi 386
16?7?3 sähkökemiallinen DNA-anturi 386
16?7?4 optinen DNA-biosensori 387
16?7? 5 Pintaplasmoniresonanssi-DNA-sensori 388
16?7?6 Pietsosähköinen kristalli-DNA-anturi 389
16?8 Johdatus useisiin uusiin biosensoreihin 389
16?8?1 optinen kuitubiosensori 389
16?8?2 Bionic biosensori 389
16?8?3 Molekyylipainettu biosensori 390
16? 9 Biosensorin kehitystilanne ja sovellusnäkymät390
Luku 17 Edistyminen muissa uusissa analyysi- ja havaitsemistekniikoissa 392
17?1 Nykyaikaisten analyysimenetelmien soveltaminen ja kehityssuunta 392
17?1?1 Yleiskatsaus 392
17?1?2 Analyysimenetelmän kehitystrendi 392
17?1?3 Analyysivälineen kehitystrendi 393
17?2 Radioisotooppianalyysitekniikka 395
17?2?1 Perusperiaatteet 395
17?2?2 Mittauslaitteet ja -menetelmät 396
17?2?3 Autoradiografia 400
17?3 Chromatography Combined Technology 402
17?3?1 Kromatografia yhdistetty teknologia Generation 402
17?3?2 Kromatografia tavutusrajapintatekniikka 403
17?3?3 Kaasukromatografia tavutustekniikka 403
17?3?4 Nestekromatografiatekniikka 409
17?3?5 Johdatus muihin kromatografisiin kytkentätekniikoihin 415
17?4 Virtausinjektioerotusanalyysitekniikka 415
17?4?1 Yleiskatsaus 415
17?4?2 Virtausinjektioanalyysilaite ja perustoimintaperiaate 416
17?4?3FIA:n perusvirtauspolku 417
17 ?4?4FIA Online Concentration and Separation Technology 417
17?4?5 Flow Injection Technology 418:n soveltaminen
Luku 18 Uusi näytteenvalmistustekniikka 420
18?1 kalvoerotustekniikka 420
18?1?1 kalvoerotusteknologian periaate 420
18?1?2 kalvoerotusteknologian luokitus 421
18?1?3 kalvoerotusteknologian ominaisuudet 421
18-1-4-kalvon 421 luokitus ja ominaisuudet
18?1?5 kalvoerotustekniikka biotekniikassa 422
18?2 Vaahdon erotustekniikka 422
18?2?1 Vaahdon erottamisen perusperiaatteet 423
18?2?2 Vaahdon erotustekijän 423 vaikutus
18?3 kiinteäfaasiuuttotekniikka 424
18?3?1 kiinteäfaasiuuttotekniikan perusperiaatteet 424
18?3?2 kiinteän faasin uuttomenetelmä 425
18?3?3 kiinteäfaasiuuttoteknologian 425 kehityssuunta
18–3–4 kiinteän faasin uuttoteknologian soveltaminen 425
18?4 kiinteäfaasinen mikrouuttotekniikka 427
18?4?1 kiinteäfaasimikrouuttoteknologian periaate 427
18?4?2 kiinteäfaasinen mikrouuttolaite ja uuttomenetelmä 427
18–4–3 kiinteäfaasisen mikrouuttoteknologian uutto-olosuhteiden valinta 428
18–4–4 kiinteän faasin mikrouuttoteknologian soveltaminen 429
18?5 mikroaaltoavusteinen uuttotekniikka (mikroaaltoliuotusmenetelmä) 429
18-5?1-mikroaaltouuton periaate 429
18?5?2 Mikroaaltouuton perustoimintatapa 429
18–5–3 poistoehdon valinta 430
18?5?4 Mikroaaltouutteen ominaisuudet 430
18-5?5 Mikroaaltouuttotekniikka Sovellus 430
18?6 Headspace-kaasukromatografiatekniikka 431
18?6?1 Staattinen päätilan kromatografiatekniikka ja sovellus 431
18?6?2 Puhdistus? Trap Chromatography Technology 433
18?7 nopea vastavirtakromatografinen erotus- ja puhdistustekniikka 435
18?7?1 High Speed Counter Current Chromatography 435:n periaatteet
18?7?2 High Speed Countercurrent Chromatography 435:n ominaisuudet
18?7?3 nopea vastavirtakromatografialaite 436
18?7?4 Suurnopeusvastavirtakromatografian soveltaminen 436
18?7?5 Nopean vastavirtakromatografian soveltaminen biotekniikan alalla 437
Viite 439