Home Tekniikka Biotekniikan analyysi

Biotekniikan analyysi



Johdanto

Perustuen yli 20 vuoden kokemukseensa "Food Analysis", "Teollisen käymisanalyysin" ja muiden kurssien opettamisesta, ja viimeisen 10 vuoden aikana hän on opettanut " Biotekniikka" biotekniikan opiskelijoille. "Analyysi"-kurssin omatoiminen luentosisältö on koottu viitaten muihin kolmen viime vuoden aikana julkaistuihin ammatillisiin analyysioppikirjoihin.

Kirja koostuu 18 luvusta, sisältäen johdannon, perustiedot biotekniikan analyysistä, fysikaalisesta analyysistä, kemiallisesta analyysistä, ultraviolettisäteilyn absorptiospektroskopiasta, fluoresenssispektrofotometriasta, ohutkerroskromatografiasta, kaasukromatografiasta , korkean suorituskyvyn nestekromatografiasta, elektroforeesista ja korkeasta -suorituskykyinen kapillaarielektroforeesi, ydinmagneettinen resonanssispektroskopia, biologinen massaspektrometria, biomääritys, entsymaattinen analyysi, immunomääritys, biosensori, muut uudet analyysi- ja detektioteknologiat sekä uusi näytteenkäsittelytekniikka.

Tämä kirja on koottu biotekniikan alalla yleisesti käytettyjen analyysi- ja havaitsemismenetelmien periaatteiden pohjalta. Kirja koostuu 18 luvusta, sisältäen johdannon, biotekniikan analyysin perustiedot, fysikaalisen analyysin, kemiallisen analyysin, ultravioletti- ja näkyvän absorptiospektroskopian, fluoresenssispektrofotometrian, ohutkerroskromatografian, kaasukromatografian, korkean erotuskyvyn nestekromatografian, elektroforeesin ja korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesin , ydinmagneettinen resonanssispektroskopia, biologinen massaspektrometria, biomääritys, entsymaattinen analyysi, immunomääritys, biosensori, muut uudet analyyttiset tekniikat ja uudet näytteenvalmistustekniikat. Tätä kirjaa voidaan käyttää opetus- tai hakuteoksena biotekniikan, biokemian, biotekniikan, elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden sekä muiden korkeakoulujen ja yliopistojen analyysi- ja havaitsemistekniikan kursseihin liittyvien pääaineiden opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille; Sitä voidaan käyttää myös teknisen valvonnan, laaduntarkastuksen, terveydenhuollon ja epidemioiden ehkäisyn hakuteoksena. Hakukirja elintarvike- ja lääkelaadun hallintaosastojen laadunvalvontateknikoille, kemian ja kemian tekniikan, biolääketieteen, mikrobiologisen tekniikan, biokemiallisten tuotteiden valmistuksen sekä ympäristönsuojelun ja -valvonnan yksiköiden insinööreille ja teknikoille sekä niihin liittyvien tieteellisten asioiden tekniselle henkilöstölle tutkimuslaitokset.

Sisältö

Luku 1 Johdanto 1

Biotekniikan merkitys ja sen tutkimusala 1

Biotekniikka ja sen ainepohja 1

Biotekniikan tärkeimmät tutkimusalat ja niiden väliset suhteet 2

2 Biotekniikan palvelualat 5

1?2?1Maatalous, vesiviljely ja elintarviketeollisuus 5

1?2?2Ihmisterveysalan liiketoiminta6

1?2?3Resurssit ja energia8

1?2?4Ympäristönsuojelu 9< /p>

1?3 Biotekniikan analyysin tehtävät, toiminnot, sisältö ja ominaisuudet 9

1?3?1 Biotekniikan analyysin tehtävät ja toiminnot 9

1? 3?2 Biotekniikan analyysin sisältö ja ominaisuudet 11

1?4 Kirjankirjoitusideoita ja käyttöehdotuksia 13

1?4?1 Ideoiden kirjoittaminen 13

< p>Käyttösuositukset 13

Luku 2 Biotekniikan analyysin perustiedot 14

2?1 Yleiskatsaus 14

2?1?1 Asema biotekniikan analyysissä 14

2?1?2 Näytteen esikäsittelyn tarkoitus 14

2?1?3 Näytteen esikäsittelyn arviointikriteerit 15

2?2 Analyyttisten näytteiden kerääminen, valmistelu ja varastointi16

2?2?1Näytekokoelma16

2?2?2Näytteen valmistelu19

2?2?3 Näytteen säilytys 19

2?3 Biologisten näytteiden esikäsittelyn yleinen menetelmä 21

2?3?1 liukenemismenetelmä 21

2?3?2Tislaus 22

2?3?3 Kuivapoltto 22

2?3?4 Märkäsulatus 22

2? 3? 5 Happipullon polttomenetelmä 22

2? 3? 6 Ultraäänimenetelmä 23

2? 4 Erikoismenetelmä biologisten näytteiden esikäsittelyyn 24

2? 4?1 Biologisesti aktiivisten aineiden erottelu ja puhdistus 24

2?4?2 Solujen hajottaminen ja kiinteän ja nesteen erotus 27

2?4?3 Inkluusiokappaleiden erottaminen 29

2-4-2 p>

2?4?4 neste-neste-uutto 31

2?4?5 ylikriittinen uutto 33

2?4?6 sadetta 33

2?4?7 kalvoerotus 34

2-4-8-kromatografinen erotustekniikka 34

2?5 virhe ja analyysimenetelmän valinta 48

2 ?5?1 Virhe 48

2?5?2 Analyysimenetelmän valinta 49

Luku 3 Fysikaalinen analyysi 52

3?1 Yleiskatsaus 52< /p>

3?2 Yleinen fysikaalinen analyysimenetelmä 52

3?2?1 Tiheys ja suhteellinen tiheysmenetelmä 52

3?2?2 Taittumismenetelmä 56

3?2?3 Polarisaatio 60

Luku 4 Kemialliset analyysimenetelmät 67

4?1 Yleiskatsaus 67

4?2 Käyttöesimerkkejä happo-emäs-titrauksesta 67

4?2 ?1 Kokonaishapon, haihtuvan hapon ja haihtumattoman hapon määritys liuoksessa Esterien kokonaismäärän määritys 4-2?4-formaldehydititrausmenetelmällä aminohappojen kokonaispitoisuuden määrittämiseksi 69

4?2?5 jäännös Kjeldahl (Kjeldahl) typen määritysmenetelmä 69

p>

4>2>6 Salisyylihapon määritys 71

4?3-pelkistystitraussovellusesimerkki 72

4?3?1 pelkistävän sokerin määritys ——Suora titraus 72

4?3?2 kaliumpermanganaatin titrausmenetelmä kalsiumin 74 määrittämiseen

4?3?3 kokonaisaldehydien määritys liuoksessa 75

4?3?4 Tanniinien määritys humalasta 76

4?3?5 C-vitamiinin kvantitatiivinen määritys——2,6? Dikloori-indofenolititraus 77

< p>4?4 Koordinaatiotitrausmenetelmän sovellusesimerkki 80

4?4?1 Panimoveden kovuuden määritys 80

4?4?2 Kalsiumpitoisuuden määritys panimovedestä 81

Sovellusesimerkki 4?5 gravimetrisestä menetelmästä 82

4?5?1 Kokonaistuhkan määritys 82

4?5?2 Fosfori biokemiallisissa raaka-aineissa 84:n määritys

4?5?3 tärkkelysraaka-aineen kosteusmääritys-suorakuivausmenetelmä 85

4–5–4 raakarasvapitoisuuden määritys – Soxhlet-uuttomenetelmä 85

Luku 5 Näkyvän ultraviolettisäteilyn absorptiospektroskopiaanalyysi 87

5?1 Yleiskatsaus 87

5?2 Menetelmän periaate 87

5?2?1 Orgaanisten yhdisteiden ultravioletti- ja näkyvä absorptiospektrit 87

5?2?2 Ultravioletti? Epäorgaanisten yhdisteiden näkyvät absorptiospektrit 89

5?2?3 Lambertilainen? Beerin imeytymislaki 89

5?3 Laitteen rakenne ja periaate 90

5?3?1 Säteilyvalonlähde 90

5?3?2 Spektroskooppi 90< /p>

5?3?3 absorptiopooli 91

5?3?4 ilmaisin 91

5?3?5 tallennin ja signaalin näyttöjärjestelmä 91

p>

5?4 Kokeellinen tekniikka 91

5–4–1 näytteen valmistus 91

5?4?2 määritysehtojen valinta 91

5-4-3 reaktio-olosuhteiden valinta 92

5?4?4 vertailuratkaisun valinta 92

5?4?5 rinnakkaiseloisten ionien häiriönpoistomenetelmä 93

p>

5-4?6 Näennäisen molaarisen absorptiokertoimen tarkka laskelma 93

5?5 UV? Näkyvän absorptiospektrin sovellusalue 93

5?5?1 Laadullinen analyysi 93

5?5?2 puhtaustunnistus 93

5?5?3 kvantitatiivinen määritys 94

5?6 UV? Näkyvä absorptiospektroskopia biotekniikan analyysissä Sovellus 95

5?6?1 Coomassie briljanttisininen menetelmä proteiinipitoisuuden määrittämiseksi 95

5?6?2RNA:n kvantitatiivinen määritys 96

5?6?3 Seerumin kolesterolin 98 kvantitatiivinen määritys

Luku 6 Fluoresenssispektrofotometria 99

6?1 Yleiskatsaus 99

6?2 Menetelmän periaate 99

6?2?1 viritys- ja emissiospektrit 101

6?2?2 fluoresenssin kvanttisaanto ja molekyylirakenne 103

6-3-fluoresenssianalyysi 105

p>

6?3?1 Perusperiaatteet ja tärkeimmät välineet 105

6?3?2 Fluoresenssispektrofotometrin luokitus 106

6?3?3 vaikuttaa fluoresenssiin Analyysitekijät 107

6-3-4-fluoresenssianalyysimenetelmä 110

6?3?5F?4500 (HITACHI) fluoresenssispektrofotometrin esittely 110

6?4-fluoresenssispektrofotometrian soveltaminen biotekniikan analyysissä 114

6?4?1 E-vitamiinin fluoresenssispektrofotometria 115

6?4?2 seerumin fluoresenssispektrofotometrinen määritys klorokiini 116:sta

6?4?3 Ampisilliinin fluoresenssispektrofotometrinen määritys virtsasta 117

Luku 7 Ohutkerroskromatografia 118

7?1 Yleiskatsaus 118

7?2 Ohutkerroskromatografian perusperiaatteet 119

7?3 Ohutkerroskromatografian toimintatekniikka 121

7?3?1 Kantolevy ja adsorbenttivalikoima 121

7?3?2 Ohutkerroslevyn valmistus 123

7–3–3 pistenäyte 124

< p>7?3?4 Laajenna 126

7?3?5 Paikannus ja värintoisto 127

7?3?6 Laadullinen 127

7?4 Ohutkerroskvantitatiivinen analyysi 128

7?4?1 Visuaalinen vertailumenetelmä 128

7?4?2 Eluointimenetelmä 128

7?4?3 Ohutkerrosskannausmenetelmä 129

7?5 Ohutkerroskromatografian eteneminen 136

7?5?1 Tehokas ohutkerroskromatografia 136

7?5? 2Käänteisfaasiohutkerroskromatografia 136

7?5?3 Ylipaineohutkerroskromatografia 137

7-5-4 Pyörivä ohutkerroskromatografia 139

< p>7-5-5 Ohutkerroskromatografia? Vetyliekki-ionisaatioilmaisujärjestelmä (TLC-FID-järjestelmä) 140

7-5?6 Ultra-ohutkerroskromatografia 141

7 ?5?7 Ohutkerroskromatografia? Fotoakustinen spektroskopiatekniikka 142

7?6-ohutkerroskromatografia biologiassa Sovellus teknisessä analyysissä 144

7?6?1 TLC-skannausmenetelmä uuden säilöntäaineen FB?3 määrittämiseksi 144

7?6?2 TLC-skannausmenetelmä yhdisteen Danshen määrittämiseksi Salvia miltiorrhizan ja Panax notoginseng 145:n tehokkaat komponentit

Luku 8 Kaasukromatografia 146

8?1 Yleiskatsaus 146

8?1?1 Kaasukromatografiaerotusperiaate ja -prosessi 146

8?1?2 Kaasukromatografian ominaisuudet 149

8?2 Perusteoria 149

8?2?1 Peruskäsite 149

8?2?2 levyteoria 150

8?2?3 korkoteoria 151

8?3 kolonni ja stationaarifaasi 152

8?3?1 sarake 152

8?3?2 kiinteä vaihe 153

8?4 ilmaisin 156

8?4 ?1 Ilmaisimen 156 tärkeimmät suorituskykyindikaattorit

8?4?2 Lämmönjohtavuuden ilmaisin 157

8?4?3 Vedyn liekki-ionisaatioilmaisin 158

< p>8?4?4 elektronin sieppausdetektori 159

8?4?5 typpi- ja fosforidetektori 160

8?5 kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysimenetelmä 160

< p>8?5?1 Kvalitatiivinen analyysimenetelmä 161

8?5?2 Kvantitatiivinen analyysimenetelmä 161

8-6 kaasukromatografiaolosuhteiden valinta 163

Valinta 8-6?1 sarakkeesta 163

Valinta 8–6–2 kolonnin lämpötilaksi 164

8-6-3 kantokaasun valinta ja sen virtausnopeus 164

8–6–4 kantoaallon ja kiinnityssisällön valinta 164

8–6–5 muun ehdon valinta 165

8-7 kaasukromatografia biotekniikan analyysissä 165

Oksaalihapon määritys 8–7–1 vihanneksista 165

8-7-2 Kaasukromatografia auksiinin 166:n suoraa määritystä varten

Luku 9 Korkean suorituskyvyn nestekromatografia 168

9?1 Yleiskatsaus 168

9?1?1 Periaatteet ja luokittelu 168

9?1?2 Korkean suorituskyvyn nestekromatografian käyttöalue ja rajoitukset 169

9?2 Korkean erotuskyvyn nestekromatografian perusteoria 171

9-2-1-kromatografinen prosessi 171

< p>9?2?2 Peruskäsitteet 172

9?2?3 Laadulliset parametrit 172

9?2?4 Kolonnin tehokkuusparametrit 173

9? 2?5 vaiheen tasapainoparametri 174

9?2?6 erotusparametri 175

9-2-7 korkean erotuskyvyn nestekromatografian nopeusteoria 176

9? 3 Korkean suorituskyvyn nestekromatografi 177

9?3?1 Korkean suorituskyvyn nestekromatografin perusperiaatteet 178< /p>

9?3?2 korkean erotuskyvyn nestekromatografiaanalyysin yleiset vaiheet 183

9?4 korkean erotuskyvyn nestekromatografian käyttö biotekniikan analyysissä 185

9-4-1-aminohappoanalyysi 185

9a4p2-peptidin ja proteiinin erotusanalyysi 186

9a4p3-nukleiinihappo- ja DNA-analyysi 188

< p>Luku 10 Elektroforeesi ja korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesi 191

10?1 Yleiskatsaus 191

10?1?1 Elektroforeesi 192

10?1 ?2Suorituskykyinen kapillaarielektroforeesi 194

10?2-elektroforeesin ja korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesin perusteoria 196

10-2?1-elektroforeesin perusperiaate 196

< p>10?2?2 kapillaarielektroforeesin perusteoria 198

10?2?3 peruskäsite 200

10?2?4 teoreettinen tehokkuus ja sen ilmaisumenetelmä 203

p>

10?3 Elektroforeesilaitteet ja tehokkaat kapillaarielektroforeesilaitteet 205

10?3?1 Elektroforeesilaite 205

10?3?2 Tehokas kapillaarielektroforeesilaite 208

p>

10? 4 elektroforeesi, korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesi analyysimenetelmä analyysi kunnon valintastrategia 211

10? 4? 1 elektroforeesianalyysimenetelmä 211

10? 4? 2 korkean suorituskyvyn kapillaarielektroforeesianalyysimenetelmä 214

10?5 sovellusesimerkki 217

10-5-1-nukleiinihappojen erotus ja analyysi 218

10?5?2 sokerin erotus ja havaitseminen 222

Luku 11 Ydinmagneettiresonanssispektroskopia 224

11?1 Yleiskatsaus 224

11?1?1 Ydinmagneettiresonanssispektroskopian kehityshistoria ja tutkimuksen tila 224

11-1?2-NMR-spektroskopian soveltaminen biotekniikan alalla 224

11?2 NMR-spektroskopian perusteoria ja käsite 225

< p>11A2A1 Perusteoria 225

11A2A2 Useita yleisesti käytettyjä parametreja NMR-menetelmässä 229

11p3 NMR-spektrometri 230

11?3?1 RF-lähetinjärjestelmä 230

11?3?2 anturi 231

11?3?3 magneettikenttäjärjestelmä 231

11 ?3?4 Vastaanoton tunnistusjärjestelmä 232

11?3?5 Signaalinkäsittely- ja ohjausjärjestelmä 232

11?4 Ydinmagneettiresonanssispektroskopian kokeellinen perustekniikka 233

< p>11A4A1 näytteen valmistus 233

11A4A2 standardi vertailunäyte 233

11?4?3 karttaanalyysi 234

11 ?4?4NMR yleisesti käytetty pulssitekniikka ja sen toiminta 234

11?4?5 yksiulotteinen, kaksiulotteinen Kolmiulotteinen ydinmagneettinen resonanssikoe 238

11?5 sovellusesimerkki 242

11-5-NMR-menetelmä proteiinien ja nukleiinihappojen kolmiulotteisen rakenteen määrittämiseksi 242

Solun biofilmin rakenteen ja solunsisäisen pH:n 246 11-5-NMR-määritys

Uusien biologisten lääkkeiden 11-5-3NMR-määritys248

11-5-4NMR-sovellus metabolomiikassa 251

Luku 12 Biologinen massaspektrometria 255

12?1 Yleiskatsaus 255

12?2 Massaspektrometrian periaatteet 256

12?2? 1 Massaspektrometrian perusperiaatteet 256

12?2?2 Massaspektrometrian termejä ja termejä 257

12?3 Massaspektrometri 258

12?3?1 Massaspektrometria Laitteen perusrakenne 258

12-3?2-massaspektrometrin 262 tärkeimmät suorituskykyindikaattorit

12?3?3 massaspektri ja sen tulkinta 263

12 ?4 Biologinen massaspektrometria 264

12?4?1 Biologinen massaspektrometria 264

12?4?2 Laserdesorptioionisaatio- ja sähkösumutusionisaatiomassaspektrometriakoe 266< /p>

12?5 Biomassaspektrometrian sovellusesimerkki 269

12?5?1 Peptidi- ja proteiinianalyysi 269

12?5?2 Glykoproteiini- ja oligosakkaridianalyysi 272

12?5?3 Nukleotidianalyysi 274

Luku 13 Biomääritys 277

13?1 Yleiskatsaus 277

< p>13?2 Biologiset tuotteet biologinen testimenetelmä 278

13?2?1 bakteriologinen tutkimus 278

13?2?2 puhtaan bakteerin testi 279

< p>13?2?3 Mikrobirajojen muutostesti 280

13?2?4 Mycoplasma-testi 280

13?2?5 Eläinkoe ​​280

13 ?2?6 pyrogeenitesti 282

13?2?7 endotoksiinitesti 283

13-2-8 tiitteritesti 285

13?2 ?9 Tilastollinen biomääritysmenetelmä 287

13?3 Biologisen määritysmenetelmän sovellusesimerkki 289

13?3?1 Antibioottimikrobiologinen määritysmenetelmä 289

13? 3?2 Insuliinin biomääritysmenetelmä 292

13?4 Molekyylibiologian analyysimenetelmä 292

13?4?1 Geenikoetintekniikka 292

13? 4p2-polymeraasiketjureaktio 295

13?4?3-monipaikkaentsyymielektroforeesi 301

13p4p4-restriktioentsyymianalyysi 302

13 ?4?5 Satunnaisesti monistettu polymorfinen DNA-analyysi 304

13-4?6-pulssimainen sähkökenttägeelielektroforeesi Uintianalyysi 306

13?4?7 Biosiruanalyysi- ja ilmaisutekniikka 308

Luku 14 Entsymaattinen analyysi 315

14?1 Yleiskatsaus 315

14?2 Entsymaattisen analyysin periaatteet 315

14?2?1 Entsyymin ominaisuudet ja luokitusnumero 315

14?2?2 Entsymaattisen analyysin periaatteet 317

14?3 Entsymaattinen analyysi ja sovellusesimerkit 323

14?3?1 Entsyymiaktiivisuuden määritysmenetelmä 323

14?3?2 Entsyymiaktiivisuuden määritys 326:n sovellusesimerkkejä

14-3-3-substraattien ja substraattianalogien määritys 328

14-3-4-aktivaattorien ja -estäjien analyysi ja määritys 332

p>

Immobilisoidun 14p3p5-entsyymin käyttö analyyttisessä virtausjärjestelmässä 333

14?3?6 Orgaanisten yhdisteiden analyysi 333

14?3?7 Epäorgaanisten yhdisteiden analyysi 334

14?4-entsymaattisen analyysin kehityssuunta biotekniikassa 334

14?4?1 yksisoluanalyysi 334

14a4p2-entsyymin analyysi markkerina 334

14?4?3 jäljittelevä entsyymianalyysi 334

Luku 15 Immunomääritys 336

15? 1 Yleiskatsaus 336

15?2 Immunoanalyysin perustiedot 336

15?2?1 Perusperiaatteet 336

15a2p2-vasta-ainevalmiste 337< /p>

15?2?3-vasta-aineiden laadun tunnistaminen ja immunomääritysmenetelmän 340 arviointi

15?3 Radioimmunomääritys 342

15?3?1-leima Antigeenin 342 valmistus

15?3?2 vapaan leiman ja sitovan leiman 344 erotusmenetelmä

Piirros 15?3?3 vakiokäyrästä 345

15-3-4 näytteenmäärityksen perusvaihetta 346

15p4-entsyymikytkentäinen immunosorbenttimääritys 346

15?4?1 periaate 347

15 ?4?2 Useita yleisesti käytettyjä ELISA-määritystyyppejä 348

15a4p3-entsyymikonjugaatti 349

15–4–4 koeolosuhteet 352

15?5 Fluoresenssi-immunomääritys 353

15?5?1 Fluoresenssipolarisaatio-immunomääritys 354

15?5?2 Fluoresenssi-immunomääritys 355

15?5?3 sammutusfluoresenssi-immunomääritys 356

15?6 Immunoanalyysin 356 uutta teknologiaa ja suuntauksia

15?6?1 Biotiini? Avidin System 356

15a6p2-kemiluminesenssientsyymi-immunomääritys 356

15?6?3-entsyymikaskadiamplifikaatio 356

< p>15A6A4-liposomien monistustekniikka 357

15A6A5-immunomääritysreagenssiliuska 357

15?6?6 Immuunilateksin tunnistusreagenssi 357

>

15A6A7 geenitekniikan vasta-aine 357

15?6?8 automaattinen ja käytännöllinen immunomääritys 358

15?6?9-immunomääritys ja muut Teknologian yhdistelmä 359

15-6-10 Faasierotus-immunomääritys, joka perustuu lämpötilaherkkään hydrogeeliin 359

15?7 Immunomäärityksen sovellusesimerkki 359

Esimerkki 15?7?1 RIA-menetelmän soveltamisesta in vivo -lääkeanalyysissä 359

15?7?2 ELISA-menetelmän sovellusesimerkki 360

15?7?3FIA-menetelmän sovellusesimerkki 361

15?7?3FIA-menetelmän sovellusesimerkki 361

p>

Luku 16 Biosensor 363

16?1 Yleiskatsaus 363

16?1?1 Biosensorin 363 määritelmä

16?1 ?2 Biosensorien kehityshistoria 363

16?1?3 Biosensorien ominaisuudet 364

16?1?4 Biosensorien peruskoostumus ja toimintaperiaate 365

16?1?5 biosensorin 367 luokitus

16?1?6 biosensorin368 käyttö

16?2 entsyymianturi 370

16?2?1 Entsyymianturin 370 rakenne

16?2?2 Entsyymianturin luokitus 370

16?2?3 Useita uusia entsyymiantureita 371

16?2?4 entsyymianturisovellus 372

16?3 biologinen kudosanturi 373

16?3?1 eläinkudosanturi 374

16?3?2 Kasvikudosanturi 374

16?4 Solu- ja organellianturi 374

16?4?1 Mitokondrio-anturi 375

16?4? 2 Maksan mikrosomianturi 375

16? 4? 3 Kloroplastianturi 375

16? 5 Mikrobianturi 375

16? 5? 1 Mikrobianturin tyyppi 375

16?5?2 Mikrobiherkän kalvon valmistustekniikka 376

16?5?3 sähkökemiallinen mikrobisensori 376

16?5?4 Paine Sähköinen suurtaajuusimpedanssityyppinen mikrobianturi 377

16?5?5 Polttokennotyyppinen mikrobisensori 377

16?5?6 Muut mikrobisensorit 378

16?5?7 Mikrobisensorin 378 sovellus

16?6 immunosensori 380

16?6?1 Immunosensorin tyyppi 380

16? 6?2 Sähkökemiallinen immunosensori 380

16?6?3 Optinen immunosensori 381

16?6?4 pietsosähköinen kristalli-immunosensori 382

16?6? 5Pintaplasmoniresonanssityyppinen immunosensori 383

16?6?6 Field Effect Transistor Biosensor 384

16?6?7 valon osoitteellinen potentiaalisensori 384

< p>16p6p8-reseptori-immunosensori 384

16p6p9-immunosiru 385

16-6-10-immunosensorin 385 ongelmat ja kehitysnäkymät

p>

16A7 nukleiinihappobiosensori (geenisensori) 385

16?7?1-nukleiinihappobiosensorin tuotanto ja luokitus 385

16?7?2 DNA-biosensori ja DNA-hybridianturi 386

16?7?3 sähkökemiallinen DNA-anturi 386

16?7?4 optinen DNA-biosensori 387

16?7? 5 Pintaplasmoniresonanssi-DNA-sensori 388

16?7?6 Pietsosähköinen kristalli-DNA-anturi 389

16?8 Johdatus useisiin uusiin biosensoreihin 389

16?8?1 optinen kuitubiosensori 389

16?8?2 Bionic biosensori 389

16?8?3 Molekyylipainettu biosensori 390

16? 9 Biosensorin kehitystilanne ja sovellusnäkymät390

Luku 17 Edistyminen muissa uusissa analyysi- ja havaitsemistekniikoissa 392

17?1 Nykyaikaisten analyysimenetelmien soveltaminen ja kehityssuunta 392

17?1?1 Yleiskatsaus 392

17?1?2 Analyysimenetelmän kehitystrendi 392

17?1?3 Analyysivälineen kehitystrendi 393

17?2 Radioisotooppianalyysitekniikka 395

17?2?1 Perusperiaatteet 395

17?2?2 Mittauslaitteet ja -menetelmät 396

17?2?3 Autoradiografia 400

17?3 Chromatography Combined Technology 402

17?3?1 Kromatografia yhdistetty teknologia Generation 402

17?3?2 Kromatografia tavutusrajapintatekniikka 403

17?3?3 Kaasukromatografia tavutustekniikka 403

17?3?4 Nestekromatografiatekniikka 409

17?3?5 Johdatus muihin kromatografisiin kytkentätekniikoihin 415

17?4 Virtausinjektioerotusanalyysitekniikka 415

17?4?1 Yleiskatsaus 415

17?4?2 Virtausinjektioanalyysilaite ja perustoimintaperiaate 416

17?4?3FIA:n perusvirtauspolku 417

17 ?4?4FIA Online Concentration and Separation Technology 417

17?4?5 Flow Injection Technology 418:n soveltaminen

Luku 18 Uusi näytteenvalmistustekniikka 420

18?1 kalvoerotustekniikka 420

18?1?1 kalvoerotusteknologian periaate 420

18?1?2 kalvoerotusteknologian luokitus 421

18?1?3 kalvoerotusteknologian ominaisuudet 421

18-1-4-kalvon 421 luokitus ja ominaisuudet

18?1?5 kalvoerotustekniikka biotekniikassa 422

18?2 Vaahdon erotustekniikka 422

18?2?1 Vaahdon erottamisen perusperiaatteet 423

18?2?2 Vaahdon erotustekijän 423 vaikutus

18?3 kiinteäfaasiuuttotekniikka 424

18?3?1 kiinteäfaasiuuttotekniikan perusperiaatteet 424

18?3?2 kiinteän faasin uuttomenetelmä 425

18?3?3 kiinteäfaasiuuttoteknologian 425 kehityssuunta

18–3–4 kiinteän faasin uuttoteknologian soveltaminen 425

18?4 kiinteäfaasinen mikrouuttotekniikka 427

18?4?1 kiinteäfaasimikrouuttoteknologian periaate 427

18?4?2 kiinteäfaasinen mikrouuttolaite ja uuttomenetelmä 427

18–4–3 kiinteäfaasisen mikrouuttoteknologian uutto-olosuhteiden valinta 428

18–4–4 kiinteän faasin mikrouuttoteknologian soveltaminen 429

18?5 mikroaaltoavusteinen uuttotekniikka (mikroaaltoliuotusmenetelmä) 429

18-5?1-mikroaaltouuton periaate 429

18?5?2 Mikroaaltouuton perustoimintatapa 429

18–5–3 poistoehdon valinta 430

18?5?4 Mikroaaltouutteen ominaisuudet 430

18-5?5 Mikroaaltouuttotekniikka Sovellus 430

18?6 Headspace-kaasukromatografiatekniikka 431

18?6?1 Staattinen päätilan kromatografiatekniikka ja sovellus 431

18?6?2 Puhdistus? Trap Chromatography Technology 433

18?7 nopea vastavirtakromatografinen erotus- ja puhdistustekniikka 435

18?7?1 High Speed ​​​​Counter Current Chromatography 435:n periaatteet

18?7?2 High Speed ​​​​Countercurrent Chromatography 435:n ominaisuudet

18?7?3 nopea vastavirtakromatografialaite 436

18?7?4 Suurnopeusvastavirtakromatografian soveltaminen 436

18?7?5 Nopean vastavirtakromatografian soveltaminen biotekniikan alalla 437

Viite 439

This article is from the network, does not represent the position of this station. Please indicate the origin of reprint
TOP