Esimerkkejä sarjakoneista
Esimerkiksi IBM370-sarjan koneissa on 370, 115, 125, 135, 145, 158, 168 ja useita erilaisia malleja hitaista suuriin nopeuksiin. Niillä on sama järjestelmärakenne, mutta ne käyttävät erilaisia kokoonpano- ja toteutustekniikoita, ja niillä on erilainen suorituskyky ja hinta. Niillä on sama käskyjärjestelmä, mutta käskyjen analysointi ja käskyjen suoritusjärjestys suoritetaan alemman tason koneella, kun taas huippuluokan kone ottaa käyttöön limitys-, liukuhihna- ja muita rinnakkaiskäsittelymenetelmiä. Ohjelmoijan näkökulmasta jokaisessa koneessa on sama 32-bittinen sana, mutta alemman tason koneista huippuluokan koneisiin datakanavan leveys on 8 bittiä, 16 bittiä, 32 bittiä tai jopa 64 bittiä.
Sarjakoneiden yhteensopivuusongelmat
Järjestelmärakenteessa voi olla useita osia. Samoin koostumuksella voi olla useita fyysisiä toteutuksia. Konesarjalla on ohjelmoijan näkökulmasta samat koneattribuutit, joten tämän attribuutin mukaan koottuja konekielisiä ohjelmia ja kääntäjiä voidaan käyttää yleisesti kaikille konelajeille, joten kaikki koneet ovat ohjelmistoyhteensopivia, eli samaa ohjelmistoa voidaan muokata ilman muutoksia. Ajettaessa koneilla, joissa on sama järjestelmärakenne eri vaihteilla, voidaan saada samat tulokset. Ainoa ero on eri ajoajoissa. Tietokonesarjat ovat paremmin ratkaisseet vakaan ympäristön ohjelmistovaatimusten ja laitteisto- ja laitetekniikan nopean kehityksen välisen ristiriidan ja saavuttaneet ohjelmistojen yhteensopivuuden tavoitteen. Ohjelmiston yhteensopivuuden varmistamiseksi sarjatietokone vaatii kuitenkin, että järjestelmärakennetta ei muuteta, mikä tulee epäilemättä tärkeäksi tietokonejärjestelmän rakenteen kehitystä estäväksi tekijäksi.
